Kal. Nunaanni Eqqartuussiviit

Ilaqutariinnermut tunngasuni suliat tassaapput ataatassarsiuussinerit, aappariinnermi suliat, angajoqqaatut oqartussaassutsimut tunngasut, peqateqartarnermut aamma oqartussaassusiiaanermut tunngasut.

 

 

Suliassat ilaqutariinnut tunngasut

Ataatassarsiuinerit

Angajoqqaat katisimanngippata meeqqap kina ataataarineraa eqqartuussisoqarfiup paasiniartussaavaa.Meeqqap eqqarliisa kinaassusersinissaata pingaaruteqarneranut pissutaasut arlaliupput. Inuit amerlanersaasa kikkut angajoqqaarinerlugit paaserusuttarpaat aammami qanigisarivallaagaq meerartaaqatigigaanni tamanna timikkut ajoqutilimmik meerartaarnermik kingunneqarsinnaammat.

Meeqqamut najortiginngisannut ataataaguit meeqqap 18-inik ukioqalernissaata tungaanut akilersuisussaatitaavutit. Akilersuisussaatitaaneq ilaannikkut sivitsorneqarsinnaavoq.

Ataataassuseq angajoqqaatut akisussaanermik inatsit naapertorlugu illit pisinnaatitaaffinnut aamma pingaaruteqarpoq. Pisinnaatitaaffinnut taakkununnga ilaapput qaqugu meeqqap inuttut atugaanut sunniuteqarsinnaatitaanersutit, ilanngullugit makku:

Angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq
Meeqqap najugaqarfia
Najorteqartarneq
Angajoqqaatut akisussaassuseqarneq pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit [link til side om forældreansvar]

Ataataassuseq meeqqap ilinniit kingornussassaqarsinnaatitaaneranik illillu kinguliannik kinguliaqarsinnaatitaaneranik aamma qulakkeerisuuvoq.

Anaanaasup ilisimatitsissutigisussaavaa angutit kikkut meeqqamut ataataasinnaanersut. Paasissutissat siullermik juumuumut tunniunneqassapput, taassumalu politiinut ingerlateqqinneqarnissaat isumagissavaa.

Anaanaasoq ataataasinnaasup aqqanik ilisimatitsissuteqanngissaminut akuersissummik Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut qinnuteqarsinnaavoq.

Politiit juumuumiit paasissutissanik tigusaqareerunik ataataasinnaasumut/-nut attaveqarfiginnissapput. Anaanaasoq ataataasinnaasumik, ataanerminik akuersisumik, taasaqarsimappat suliaq eqqartuussisoqarfimmi piaakannersumik naammassineqarsinnaassaaq.

Ataataasinnaasut arlaliuppata imaluunniit ataataasutut taaneqarsimasoq meeqqamut ataataajumanngippat saqitsaassutitut suliaq eqqartuussisoqarfimmit ingerlanneqalissaaq, ilaatigut DNA-siuisoqarluni. Eqqartuussisoqarfiup illit suliamut akuutilerpatit suliap paasinarsarneqarneranut peqataasussaatitaavutit. Ilaatigut eqqartuussisoqarfimmi nassuiaateqartussaatitaavutit aamma DNA-siuinermi atugassamik aaversittussaatitaavutit.

Aappariinneq pillugu suliat

Aappariinneq pillugu suliat tassaapput averuserneq, avinneq imaluunniit aappariinnermik atorunnaarsitsineq. Illit aappallu averusernissaq naammassisassallu pillugit isumaqatigiikkussi Naalagaaffiup Sinniisoqarfiani akuersissutikkut averusersinnaavusi. Averusernissinniit ukiup affaa qaangiuppat aamma Naalagaaffiup Sinniisoqarfiani akuersissutikkut avissinnaavusi, suli avinnissaq naammassisassallu pillugit isumaqatigiikkussi. Averusernermi naammassisassat avinnermittaaq atuukkajuttarput.

Naalagaaffiup Sinniisua averusernissamik avinnissamilluunniit akuersitinnagu aappallu makku pillugit siullermik isumaqatigiissaasi:

Averuserusullusi avikkusullusiluunniit – aammali avinnermi avinnissamut pissutaasussat naammassineqarsimassapput.


Arlarsi aapparmi pilersorneqarneranut akilersuissanersoq


Meeraqarussi meeqqassinnut akilersuisussaatitaanersi qanoq agguataarneqassanersoq


Inimi attartukkami najugaqarussi kiap inersi tigummiinnassaneraa


Aappaasup utoqqalinersiassat katersugarisimasinnaasai


Immikkut pigisaqarnermi taartisissutaasinnaasut

Ingerlaannaq avissinnaavusi ima atugaqarussi:

 

Aappallu aaqqiagiinngissuteqarnersi pissutigalugu ukiuni marlunni najugaqatigiissimanngikkussi.


Uppernarsarsinnaagukku aappat allasiorsimasoq. Taamaattoqassappat aappat allasiorfigisaalu atsiussapput aamma allasiorneq averuseqqanissi nalaani pisimassanngilaq. (Qinnuteqaat nassiunneqassaaq kingusinnerpaamik allasiornermiit ukiut marluk qaangiutsinnagit aamma illit tamatuminnga ilisimasaqalerninniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni.)


Aappat ilinnut meeqqassinnullluunniit piaaraluni peqqarniitsumik nakuusersimappat. (Qinnuteqaat nassiunneqassaaq kingusinnerpaamik nakuusernermik ilisimasaqalernerniit ukiup ataatsip qaangiunnerani aamma nakuusernermiit kingusinnerpaamik ukiut pingasut qaangiunneranni.)


Aappat illit aappariutigalutit allamik nuliaqarpat/ueqarpat– tassa imaappoq allamut katissimappat.
Qulaaniittut tamaasa pillugit isumaqatigiikkussi Naalagaaffiup Sinniisua attaveqarfigisinnaavarsi averusernissassinnullu imaluunniit avinnissassinnut atatillugu isumaqatigiissutisi nalunaarsortillugit. Aamma pigisat agguaannissaannut isumaqatigiissummik sananissaq pitsaassaaq (pigisassi agguarnissaat pillugu isumaqatigiissut), taanna ilissinnit tamanit atsiorneqassaaq.

Aappallu immikkoortut qulaani taaneqartut arlaat ataaseq arlallilluunniit isumaqatigiissutiginngikkussigit eqqartuussisoqarfimmi suliassamik aallartitsisinnaavusi, Taava eqqartuussisoqarfiup eqqartuussuteqarneratigut averuserlusiluunniit avissinnaavusi. Suliaq suliassiissutigineqassaaq suliassanngortitsissut suliassanngortinniakkavit najugaqarfigisaani eqqartuussisoqarfimmut tunniullugu. Attaveqarfigisinnaasat pillugit eqqartuussisoqarfiit paasissutissaataat uani takusinnaavatit [Link til praktiske oplysninger]

Suliassanngortitsissummik eqqartuussisoqarfimmut tunniussisuusoq suliassiisumik taaneqassaaq. Suliassanngortinneqartoq suliassanngortitamik taaneqassaaq.
Immersugassat suliassanngortitsissutinillu immersuinissaq pillugu ilitsersuutit uani takusinnaavatit [link til almindelig stævningsblanket]

Meeqqassinnut kina angajoqqaatut oqartussaassuseqassasoq imaluunniit meeqqat sumi najugaqassanersut isumaqatigiissutiginngikkussiuk eqqartuussisoqarfiup tamanna angajoqqaatut akisussaaneq pillugu immikkut suliami aalajangiivigissavaa. Najorteqartarneq pillugu suliat aamma immikkut suliarineqassapput. Angajoqqaatut akisussaaneq pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit [link til forældreansvar]

Pigisanik avitsinerip saniatigut eqqartuussisoqarfik aalajangiisinnaavoq avittunit pigissaarnerpaaq aapparminut akilersuissasoq. Avittut utoqqalinersiassanik ileqqaagaqarpata eqqartuussisut aalajangiisinnaapputtaaq illuatungeriit aapparmik utoqqalinersiaqarnissamut ileqqaagaataannik pissarsiaqassanersut.

Appariinneq pillugu suliamik ingerlatsissagaanni eqqartuussivimmut akitsuummik akiliisoqaqqaartariaqanngilaq aamma nammineq aningaasartuutiginngisassinnik eqqartuussisulersuussinissaq pillugu qinnuteqarnissassinnut periarfissaqarpusi [link til ansøgning om fri proces].

Aappariinneq pillugu suliamut atatillugu eqqartuussisoqarfiup eqqartuussutaatigut averusersimagussi averusernermiit ukioq ataaseq qaangiuppat eqqartuussutikkut avissinnaatitaavusi. Avinnissaq naammassisassallu isumaqatigiissutigilerussigit aamma ukiup affaa qaangiuppat Naalagaaffiup Sinniisuani akuersissutikkut avissinnaavusi.

 

Angajoqqaatut akisussaanermut suliassat

Arlalinnik peqquteqartoqarsinnaavoq, ilissi angajoqqaatut kissaatigigissi ataatsimoortumik angajoqqaatut akisussaaneq perusullugu imaluunniit ataatsimut angajoqqaatut akisussaaneq taamaatiteqqullugu.

Aallaaviuvoq anaanaasoq katinnikuunngitsoq kisimiilluni angajoqqaatut akisussaammat.

Najugaqatigiikkussi, isumaqatigiissutigisinnaavarsi ataatsimoortumik angajoqqaatut akisussaassuseqarniarlusi. Isumaqatigiissut eqqartuussivimmit akuerineqassaaq. Aappariit katissimasut ataatsimoorlutik assigiimmik angajoqqaatut akisussaasuupput.

Angajoqqaajugussi marluk ataatsimoortumik assigiimmik angajoqqaatut akisussaasuusut, qimallusilu, taava aallaqqaammut assigiimmik angajoqqaatut akisussaassuseqarneq pigiinnassavarsi.

Isumaqatigiinngikkussi, meeraq imaluunniit meeqqat tamatuma kingorna sumi najugaqassanersut, taava illit aapparisimasalluunniit eqqartuussivimmut suliassiisinnaavoq angajoqqaatut akisussaanermut tunngasumik.

Aallaqqaammut meeqqartuussiviup meeqqanut tunngasumik immikkut ilisimasalik pissarsiarissavaa, taassumalu angajoqqaat ikiorniartussaavai ajornartorsiummut qaangiiviusinnaasumik nassaarniarneranni.

Suliap aalajanagiiviginnginnerani, angajoqqaat eqqartuussisut qinnuigisinnaavaat meeqqap/meeqqat pillugit pissutsit qanoq aaqqiivigineqarallarsinnaanersut. Angajoqqaat nassuiaataat tunngavigalugit eqqartuusivik aalajangissaaq, meeraq sumi najugaqassanersoq eqqartuussuteqarnissap tungaanut. Nalinginnaasuusarpoq angajoqqaaq meeqqap najugaqarfigigallagaa aalajangiunneqartartoq. Eqqartuussisut aamma meeqqat atugaat naliliiffigisarpaat eqqortumik aalajangiinissaq siunertaralugu.

Meerarsi/meeqqasi inooqatinni najugaqarpata, meeqqamillu/meeqqanillu najorteqarsinnaatitaanerit pillugu isumaqatigiissutigisinnaanagu, taava pisariaqarsinnaavoq, angajoqqaatut akisussaanerit taamaatiinnartariaqassagit.

Angajoqqaatut akisussaanermut suliami eqqartuussivik ilanngullugu aalajangersaasinnaavoq meeqqanut akilersuuteqarnissaq, taakkulu angajoqqaap, meeqqanik tigummiaqanngitsup, akilersortussaavai.

 

Meeqqat pissutsitigut atugaasa naliliivigineqarnerat

Eqqartuussiviup suliaq aalajangiiffigissavaa naliliinermigut suna meeqqaamut pitsaanerpaanersoq. 

Arlalippassuartigut angajoqqaat tamarmik meeqqamik angajoqqaatut akisussaaffeqarnissaminnut piukkunnartuusarput. Taamaattoqartillugu eqqartuussiviup toqqammavigisassaraa, meeqqat allanngoranngitsumik inuunissaat, aamma meeqqap nuunissaa pisariaqanngitsoq. Eqqartuussiviup aamma pinaveersaartarpaa qatanngutigiit avissaartuutsinnissaat.

Meeqqamut/meeqqanut suna pitsaanerpaajussanersoq naliliiffiginiarlugu, eqqartuussiviup suliap ingerlanneqarnerani meeqqanut paaqqinnittarfimmiit atuarfimmiillu oqaaseqaammik piniassaaq. Meeraq inunnik isumaginnittoqarfimmit atassuteqarfigineqarsimappat, eqqartuussisut aamma tassanngaanniit oqaaseqaammik piniassaaq. Taakku allaaserissavaat meeqqap qanoq ittuuneranik paasinnissimanertik, aamma meeqqamik paaqqinnittarfimmut atassuteqarnera qanoq innersoq.

Meeraq/meeqqat 12-it sinnerlugit ukioqarpat, eqqartuussisup nammineerluni meeqqanik immikkut ilisimasalimmik ilitsersorneqarluni oqaloqatigissavaa nalilerniarlugu, meeraq angajoqqaamini tamani ajunngitsumik ingerlanersoq. 

Najorteqarsinnaatitaanermik suliassat

Najorteqarsinnaatitaanermik suliassat pinngortarput, angajoqqaap, angajoqqaatut akisussaatitaanngitsup, qanoq annertutigisumik meeqqamik najorteqarsinnaatitaanera pillugu isumaqatigiinngitsoqaraangat. 

Aallaavittut meeqqannik najorteqarsinnaatitaavutit. Meeqqat/meeqqasi inooqatiginikuusimasanni najugaqarpata, aammalu meeqqamik/meeqqanik najorteqarsinnaatitaanerit isumaqatigiissutigisinnaanagu, taava eqqartuussivimmi najorteqarsinnaatitaaneq pillugu suliassaq aallartissinnaavat.

Marluullusi ataatssimoortumik angajqoqaatut akisussaassuseqarussi pisariaqarsinnaavoq, angajoqqaatut akisussaassuseqarnerit taamaatiinnartariaqassagit. Eqqartuussiviummi najorteqarsinnaatitaanermut suliaq aalajangiiffigisinnaanngilaa, angajoqqaat ataatsimoortumik akisussaassuseqarpata.

Eqqartuussiviup aallaqqaammut angajoqqaat isumaqatigiisitsiniartarpai. Suliap ingerlanerani eqqartuussivik aalajangiisinnaavoq angajoqqaap, meeqqamik najorneqanngitsup, meeqqamik najorteqarallarsinnaatitaanera pillugu.

Eqqartuussivip meeqqat meeqqerivinniiffigisaanniit atuarfinniillu oqaaseqaatinik piniassaaq. Meeraq inunnik isumaginnittoqarfimmit atassuteqarfigineqarsimappat, eqqartuussisut aamma tassanngaanniiit oqaaseqaammik piniarsinnaavoq.

Eqqartuussisut aalajangersimappata, meeqqannik najorteqarsinnaatitaasutit, imaluunniit angajoqqaap aappaa allakkatigut isumaqatigiissuteqarfigisimagukku, meerarli tunniunneqarani, taava najorteqarsinnaatitaanermut sulianik naammassisitsiniaasartoq, najorteqarsinnaatitanermut suliani tassaasut politiit, ikioqqullutit qinnuigisinnaavatit.

Nammineersinnaajunnaarsitsinerit

Nammineersinnaajunnaarsitsineq tassaavoq eqqartuussut, tassani aalajangersarneqarluni, inuk, nammineersinnaassuseqaraluartoq – 18-it sinnerlugit ukiulik – nammineersinnaajunnaarsitaasoq, imminut tunngasut isumagisinnaanngimmagitInuk assersuutigalugu nammineersinnaajunnaarsitaasinnaavoq

  • tarnimigut nappaateqarnera, sianilluannginnera imaluunniit allamik tarnimigut akornuteqarpat
  • imminut ilaquttamiluunniit toqqissisimanerinik ulorianartorsiortitsisoq soorlu atuipilunnermigut allatulluunniit imminut illersorneqarsinnaanngitsumik pissusilersornermigut
  • imerajuttuummat imaluunniit tassunga assingusumik ileqqupiloqarmat
  • timimigut amigaateqarmat, nappaateqarmat imaluunniit allamik qajannassuseqarnini pissutigalugu imminut tunngasunik isumaginnissinnaanermut piukkunnannginnerummat namminerlu kissaatigalugu nammineersinnaajunnaarsitaanissaq.

Inuup nammineerluni piumassutsini malillugu pigisat tungaasigut siunnersortissalerneqarsinnaavoq, tamanna pisariaqarpat misilittagakissuseq imaluunniit inuk timimigut eqqarsariartaatsimigulluunniit qanoq ittuunera tunngavigalugu. Tamatumani pisariaqarpoq, pineqartup nammineerluni pigisat tungaasigut siunnersortissalerneqarnissani qinnutigippagu.

Nammineersinnaajunnaarsitsinermut imaluunniit pigisat tungaasigut siunnersortissaliinermut eqqartuussut nalunaarsorneqassaaq, inatsisitigut sunniutissai atortussanngussammata inunnut, nammineersinnaajunnaarsitsinermut imaluunniit pigisat tungaasigut siunnersortissaliinermut tunngasumik ilisimasaqanngitsunut.

Taanna, nammineersinnaajunnaarsitaasoq imaluunniit pigisat tungaasigut siunnersortissalerneqartoq, illuuteqarpat, eqqartuussut aamma nalunaarsorneqassaaq, nalunaarsuiffimmi tassani illup nalunaarsorsimaffigisaani.

Paasissutissat kingulliit: 14. maajip 2020