Gå til sidens indhold

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit

Eqqartuussisoq

Toqqissisimanermik, inuiaqatigiit inatsisitigut illersugaalluartut pisariaqartitaannik, pilersitseqataarusuppit?


Eqqartuussisup eqqartuussivimmukartut kikkulluunniit ajunngitsumik naapertuilluartumillu sullinneqarnissaat akisussaaffigaa.

Eqqartuussisup isummat eqqartuussivimmi saqqummiunneqartut ammaffigalugillu tusaaniartartussaavai aamma pissutsini tamani kalluunnaveersaartutut, akisussaassuseqartutut uppernartutullu isigineqartassaaq.

Eqqartuussisutut atorfininnissamik qinnuteqarsinnaassaguit eqqartuussisunngorniatut ilinniaqqaassaatit, tamannalu eqqartuussiveqarfimmi ingerlanneqassaaq. Ilinniarneq ukiunik marlunnik qaammatinillu pingasunik sivisussuseqarpoq Nuummilu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi ingerlanneqassalluni. Ilinniarnerpit ingerlanerani eqqartuussisunngorniartutut atorfeqassaatit pikkorissanngikkaangavillu sulianik suliaqartassaatit. Isumaqatigiissut malillugu ilinniarnerit tamaat akissarsiaqassaatit.

Inatsisilerinermi ilinniarnertuujuguit ilinniarnerit ukiumut ataatsimut ajornanngippat sivikillineqarsinnaavoq.

Ilinniartussatut tigusaassaguit pinerlussimasutut eqqartuussaasimassanngilatit aamma kommunalbestyrelsimut qinersisinnaatitaanermut piumasaqaatit eqquutsissavatit.

Sullissivik-imi qinersisinnaatitaaneq pillugu paasisaqarnerusinnaavutit. Aamma najugaqarfigisanni pissutsinik ilisimasaqassaatit – tassa Nunatsinni pissutsit ilisimassavatit. Tamatuma saniatigut qallunaatut kalaallisullu oqallorillutillu allallaqqissuussaatit.

Eqqartuussisut Siunnersuisoqatigiit eqqartuussisunngorniartussarsiorlutik allagarsiippata aatsaat eqqartuussisunngorniatut atorfininnissat pillugu qinnuteqarsinnaavutit.

Se bekendtgørelse, studieordning og overenskomst for kredsdommere

 

Illit qanoq iliortariaqarpit?

Pingaaruteqarpoq inatsisilerinermik inuiaqatigiinnilu pissutsinik soqutiginnittuunissat aamma ilinniarnerup nalaani ilikkagassatut anguniagarineqartut eqqortikkumallugit annertuumik iliuuseqarnissamut piareersimanissat.
Ilinniartinneqarnerup pikkorissarnernullu piareersarnerup saniatigut suliani ilinnut suliassiissutigineqartuni peqqissaartumik akisussaaffimmillu pingaartitsillutit sulinissat piareersimaffigissavat.

Inuit allat assut pingaartitaanni aalajangiinissamut inuttut tatitussuseqassallutillu piareersimassaatit. Eqqartuussisoqarfimmi eqqartuussisutut ilinniarneq aatsaat naammassisinnaavat sullarikkuit, pimoorussisuuguit pisariaqaraangallu immikkut suliaqartarnissamut piumassuseqaruit.

Ilinniarnerup nalaani pikkorissartitsinerni atuagarsornermik sulianillu suliarinninnermik paarlakaajaasoqartarpoq. Tassa ilinniarnerpit ingerlanerani eqqartuussisoqarfimmi eqqartuussisuusarlutillu suliat aalajangersimasut ilinniarsimasatit isumagisassavatit. Ilinniarnerup nalaani ingerlaqqinnissannut aalajangiisunik marloriarlutit misilitsissaatit. Ilinniartitsisut inatsisilerituujupput misilittagaqarluartut nunatsinneersut Danmarkimeersullu.

Eqqartuussisoqarfimmi eqqartuussisutut ilinniarsimasutut illoqarfinni pingaarnerni sisamani – Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni imaluunniit Ilulissani – atorfiit inuttaqartinneqanngitsut qinnuteqarfiginissaannut periarfissaqarputit. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfiit aqqaneq-marlunnik eqqartuussisoqarnissamut akuerisaapput, aamma nalinginnaasumik eqqartuussisut aqqaneq-marluusut saniatigut eqqartuussisoqarfimmi eqqartuussisutut ilinniarsimasut marluk atorfinitsinneqarnissaannut periarfissaqartarpoq.



Eqqartuussisoq inatsisileritooq

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinni eqqartuussisutut inatsisilerituutut nutaatut atorfinitsinneqassaatit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi.

Eqqartuussisutut inatsisilerituutut atorfinitsinneqassaguit inatsisilerituutut soraarummeersimasariaqarputit.

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik eqqartuussiviuvoq suliarinneqaarfiusartoq, tassani suliarineqartarlutik suliassat ajornakusoornerit eqqartuussivinni suliassaagaluit, eqqartuussivinni eqqartuussisut inatsisilerituujunngimmata. Eqqartuussisutut inatsisilerituutut ilinniagaqareersimanngikkuit, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi ilinniarnerit ingerlanneqassaaq.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussisutut inatsisilerituutut ilinniartitaaneq ukiunik marlunnik sivisussuseqarpoq, taamaalillunilu Danmarkimi ilinniarnermit ukiumik ataatsimik sivikinnerulluni. Ilinniarnermut ilaapput kursusernerit qulingiluat Danmarkimi atorneqartut assigalugit.

Ilinniarneq naammassineqassaaq oqaluinnarsorissamik misilitsinnermik. Ilinniarnerpit nalaani sulissaatit eqqartuussisutut inatsisilerituutut.

Ukiumi siullermi, eqqartuussisutut inatsisilerituutut sulininni, eqqartuussivinnut ilisaritinneqassaatit taavalu kingornussassalerinermik nalunaarsuinermullu ilinniartinneqassaatit.

Ukiup tulliata ingerlanerani suliarisalissavatit saqitsaannermik suliassat piareersarnerinik, akiliisitsiniarnermut eqqartuussinermik taavalu allaffissornermik aqutsinermillu.

Ilinniarnerpit nalaa tamakkerlugu eqqartuussisarnermik sungiusarneqassaatit – tamatumuuna eqqartuussinernik.

Ilinniarninni marloriarlutit tikeraartinneqassaatit. Tikeraagassat siulleq tassaassaaq Danmarkimi illoqarfiup eqqartuussivia, tullialu tassaasaaq unnerluussisussaatitaasut Nuummiittut, Kalaallit Nunaata Eqqartuussisuuneqarfia imaluunniit eqqartuussissuserisoqarfik.

Ilinniagaqarsimanerminnik nuussisinnaanerat

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisutut inatsisilerituutut ilinniarsimanerit nuutinneqarsinnaavoq, kingusinnerusukkut Danmarkimi sulissaguit.

Ilinniarnerpit nalaani kingornaluunniiit Danmarkimut nuunnissat aalajangerukku, ilinniagaqarsimanerup ilaa malittarisassat makkua tunngavigalugit nuussinnaavat:

Ilinniarnerit naammassitinnagu, ilinniakkavit ilaa naammassisimasat nuutissinnaavat annertussusilerlugu 1-imiit 1-imut.


Ilinniarnerit naammasseqqammerukku, ilinniarsimanerpit ilaa Danmarkimi eqqartuussisut inatsisilerituujusut ilinniarnerat ukiut pingasuusut ilaa ukiut marluk siulliit naammassisimasatit nuutissinnaavatit.


Kalaallit Nunaata eqqartuussisoqarfiini ukiut pingasut sinnerlugit atorfeqarsimaguit, ilinniagaqarsimanerit tamakkerlugu nuutissinnaavat. Tamatuma assingaa, Danmarkimi tunngaviusumik ilinniaqarneq naammassisimagit.

Pinngitsoorani kursusit peqataaffigisariaqakkat, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisutut inatsisilerituutut ilinniagaqarnerit pissutigalugu pinngitsoorsimasatit,soorlunami tamatuma kingorna taakku naammassisariaqassavatit.

 

Eqqartuussivimmi allatsi

Eqqartuussivimmi allatsitut eqqartuussivimmi suliassaq naqqaniit naammassinissaata tungaanut suliarissavat, eqqartuussisup eqqartuussuteqareernerata kingorna.
Taamaattumik ilisimasariaqarpat, eqqartuussivimmi suliassat eqqartuussisoqarnerlu qanoq suleriuseqarnersut.

Eqqartuussivimmi allatsinngussaguit TNI-mi allaffimmiutut ilinniagaqareersimassaatit niuernermik ilinniarfimmeersumik imaluunniit tassunga assingusumeersumik. Taamatut ilinniagaqarsimanngikkuit, eqqartuussisoqarfinni ilinniartutut allartissinnaavutit.

Eqqartuussiviit ilaanni imaluunniit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussivimmi allatsi

Eqqartuussiviit ilaanni imaluunniit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussivimmi allatsitut suliffittaassaguit, atorfeqalernerit aallartikkukku aallarniutaasumik Nuummi pikkorissassaatit ulluni 3-ini.

Pikkorissarnermi misilissavat eqqartuussisut suliaannik allassimaffiinut aamma eqqartuussutit allassimaffiinut allassimasutut misilillugu siunnersuusiussaatit. Sulianik suliaqarneq toqqorsivimmullu toqqorterineq aamma ilinniassavat.

Eqqartuussisoqarnerup aaqqissuussaanera ilinniassavat, ulluinnarnilu sulininni inatsisit qanoq atorneqassanersut ilinniarlugit. Suliassat assigiinngitsut arfineq-marluusut suuneri paasissavatit, taakkumi eqqartuussivimmi allatsisut sulileruit suliarisartussaassagakkit.:

  • Saqitsaannermik suliassat
  • Akiliisitsiniarnermi suliassat
  • Pinerluttulerinermi suliassat
  • Kingornussassalerinermi suliassat
  • Ataatassarsiuinerit
  • Aapparinnermi suliasast/angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermi suliassat
  • Suliassat allat

Atassuteqarfigiuk Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik post.rig@domstol.gl

eqqartuussivimmi allatsitut ilinniarneq annertunerusumik paasissutissanik piniarfigalugu.


Nunatta Eqqartuusisuuneqarfiani allatsi

Nunatta eqqartuussisuuneqarfiani ilinniartitsineq pisarpoq sanileqartitsinikkut ilitsersorneqarnikkut.

Nunap eqqartuussisuuneqarfiani taamaallaat suliarineqartarput suliareqqitassanngortitat, amerlanerpaajusarpullu pinerluttulerinermik suliassat suliareqqitassanngortinneqarsimasut.

Eqqartuussivinni suliassat amerlasuut suliarineqartarput illoqarfinni mikinerusuni, suliap suliarineqarfigisimasaani. Nunap eqqartuussisuuneqarfiani allatsitut periarfissaqarluassaatit suliaqarlutit angalasarnissamut.

 

Allaffimmi ilinniartuuneq

TNI-mi allaffimmiutut ilinniarlutit aallartinniaruit imaluunniit ilinniakkat ingerlakkukku aamma allaffimmi ilinniartunngorsinnaavutit:

Eqqartuussisoqarfinni ilinniartoorusukkuit, taava allaffimmiutut ilinniarneq aallartittariaqarpat TNI aqqutigalugu Niuernermik Ilinniarfimmi tamatumalu qinnuteqarlutit eqqartuussivimmi praktikerfissannik.
Ilinniartutut eqqartuussisoqarfinnilu praktikerfeqarlutit, taava eqqartuussisoqarfinni immikkoortortaqarfiit tamaasa misilillugit suliffigissavatit. Eqqartuussivimmi, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi, aqutsinermut immikkoortortaqarfimmi, nalunaarsuiffimmi aamma Kalaallit Nunaata Eqqartuussisuuneqarfiani, sulineq misilissavat. Taamaattumik ilaatigut Nuummi piffissani arlalinni sulisaavit – illoqarfimmi allami najugaqaraluaruilluunniit.

Eqqartuussivimmi allatsit ilinniagaat aamma illit ilinniassavatit. Imatut oqaatigalugu, suliaq naqqaniit aallartillugu ilinniassavat eqqartuussuteqarfigineqareerneranilu naammassillugu. Taamaattorli sillimatitaasassanngilatit aamma qaangiuttoortinneqartussaanngilatit.

TNI arfineq-marloriarluni atuarfimmiinnertaqarpoq arfineq-marloriarlunilu praktikerfiusussaalluni. Praktikerneq ataaseq sivisussuseqakkajuttarpoq qaammammit ataatsimiit qaammatip aappaata affaata missaani aalajangiisuullunili, atuarfimmi atuarnissaanut piffissat qanoq aaqqissuunneqarsimanersut.

Eqqartuussisoqarfiiit sisamanik ilinniartuuteqarsinnaatitaapput.

 

Paasissutissat kingulliit: 31. aggustip 2024